© Shutterstock

Hermann Rorschach -

Rorschachin testi on ennakoiva psykologinen testi, jonka sveitsiläinen psykiatri Hermann Rorschach kehitti 1900-luvun alussa.

© Getty Images

Carl Jungin oppilas -

Opiskellessaan Zürichin yliopistossa ja kuunnellessaan Carl Jungin kaltaisten henkilöiden luentoja Rorschach kiinnostui eri tavoista tulkita mieltä.

© Getty Images

Varhaiset kokeet -

Rorschach näytti varhaisissa kokeissaan tutkimushenkilöille sarjan mustetahroja ja merkitsi muistiin mitä tutkimushenkilöt näkivät ja miten.

© Getty Images

Tavoitteet -

Rorschach oli alun perin ajatellut käyttää mustetahroja pikemminkin eräänlaisena havaintokokeena kuin diagnostisena testinä.

© Getty Images

Kuvioiden tunnistaminen -

Pian Rorschach kuitenkin huomasi, että eri persoonallisuuspiirteitä omaavien ihmisten vastauksissa oli huomattavissa tiettyjä malleja.

© Getty Images

Ensimmäiset tulokset -

Vuoteen 1918 mennessä nuori Rorschach oli kirjoittanut ensimmäisen mustetahrakokeensa tulokset ja käyttämänsä menetelmän, sekä tulosten tulkinnan perussuunnitelman.

© Getty Images

Pitkäkestoinen vaikutus -

Vaikka Rorschach kuoli vuonna 1922 eikä todistanut työnsä myöhempää vaikutusta, se kuitenkin muodosti perustan tärkeälle projektiiviselle testille, jota käytetään myös nykypäivänä.

© Shutterstock

Nykyaikaiset sovellukset -

Vuosikymmeniä kestäneistä kiistoista huolimatta Rorschach-testiä käytetään edelleen monissa nykyajan yhteyksissä oikeussaleista työnhakuprosesseihin.

© Shutterstock

Peruslähtökohta -

Testin peruslähtökohtana on, että tutkimalla mustetahroissa näkyviä kuvia psykiatrit voivat tehdä johtopäätöksiä henkilön mielentilasta ja siitä kärsiikö henkilö mielisairaudesta.

© Shutterstock

Vastausten vertailu -

Ajatuksena on, että mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten vastaukset eroavat huomattavasti henkilöistä, jotka eivät kärsi mielenterveysongelmista.

© Shutterstock

Testin kehittäminen -

Testistä on myöhemmin tehty useita eri versioita Rorschachin jälkeen. Testissä käytetään edelleen samoja mustetahrakuvia, joita Rorschach käytti vuosina 1917 ja 1918.

© Shutterstock

Oikeat ja väärät vastaukset -

Rorschach-testissä on tärkeää huomata, että on olemassa ”oikeita” ja ”vääriä” vastauksia. Vuonna 2009 syntyi valtava kohu, kun Wikipedia julkaisi nämä vastaukset.

© Shutterstock

Salaisuuden peitossa -

Monien psykologien mielestä tämä oli törkeää, koska itse Rorschachin mustetahrat oli tarkoitus pitää salassa. Sama päti myös testin vastauksiin.

© Shutterstock

Testin vaarantaminen -

Ajatuksena oli, että julkaisemalla vastaukset potilaat pystyisivät opiskelemaan testiä varten ja muistelemaan oikeat vastaukset, jolloin testi olisi hyödytön.

© Shutterstock

Väärinymmärrykset -

Nämä psykologit eivät ymmärtäneet, että Rorschach-testin vastaukset olivat olleet julkisesti saatavilla ainakin 1970-luvulta lähtien.

© Shutterstock

Aikaisemmat julkaisut -

Testin vastaukset julkaistiin Florence R. Mialen ja Michael Selzerin vuonna 1975 ilmestyneessä kirjassa ”The Nuremberg Mind” sekä William Poundstonen vuonna 1983 ilmestyneessä kirjassa ”Big Secrets”.

© Shutterstock

Huijausohjeet -

Itse asiassa jälkimmäisessä näistä kirjoista on jopa osio siitä, miten Rorschach-testissä on mahdollista ”huijata”. Eli miten antaa vastauksia niin, ettei vaikuta henkisesti sairaalta testin perusteella.

© Shutterstock

Myrsky teekupissa -

Ehkäpä tällaiseen kiistelyyn ei ollut tarvetta, kun Rorschach-testin vastaukset julkaistiin Wikipediassa. Vastaukset olivat jo aikaisemmin julkisia, vaikkakin vaikeammin saatavilla olevissa.

© Shutterstock

Todellinen ristiriita -

Todellinen kiista Rorschach-testin osalta koskee sitä onko se ylipäätään pätevä. Ei ole kovin järkevää suojella testiä, joka on joka tapauksessa arvoton.

© Shutterstock

Kannattajat -

Rorschach-testin kannattajat uskovat, että testi on herkkä ja selkeä väline, jolla voidaan tarkasti havaita erilaisia sairauksia.

© Shutterstock

Sen käytön puolestapuhujat -

Juuri psykologian alan kannattajat puoltavat testin jatkuvaa käyttöä vakavissa tilanteissa. Näin on esimerkiksi rikoksesta syytetyn henkilön mielenterveyden diagnosoinnissa.

© Shutterstock

Kriitikot -

Psykologian arvostelijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Rorschach-testi on pelkkää pseudotiedettä ja testin jatkuvaa käyttöä pidetään häpeänä psykologien ammattikunnalle.

© Shutterstock

"Mikä Rorschachia vaivaa?" -

Vuonna 2003 ryhmä psykologeja, jotka epäilevät testin pätevyyttä, julkaisivat kirjan ”What's Wrong with Rorschach?”.

© Shutterstock

”Parhaimmillaan heikko” -

Kirjassa kirjoittajat tarkastelevat yli 50 vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä Rorschach-testin tieteellisestä todistusaineistosta. Kirjoittajat päättelevät, että kirja on ”parhaimmillaan heikkoa ja pahimmillaan olematonta”.

© Shutterstock

Julkinen skeptisyys -

Yleinen mielipide ei yleensä suhtaudu myönteisesti Rorschach-testiin. Monet ihmiset suhtautuvat testiin epäilevästi ja siihen miten paljon tietoa se voi todellisuudessa tarjota.

© Shutterstock

Yleinen skeptisyys -

Tämä saattaa osittain johtua psykiatrisiin testeihin liittyvästä yleisestä skeptisyydestä. Se voi liittyä myös siihen, että Rorschach-testi ei anna ”yksiselitteistä” tulosta, kuten esimerkiksi älykkyysosamäärää mittaava testi tarjoaa.

© Shutterstock

Varoitus -

On kuitenkin syytä pitää mielessä, että ihmismielen osalta on kohtuutonta odottaa pelkästään yksiselitteistä tulosta.

Lähteet: (The Guardian) (Live Science)

© Shutterstock