D-vitamiini: Liian runsaan ja liian vähäisen auringonvalon vaikutukset ihmisten terveydelle -

Lähes kaiken elämän olemassaolo maapallolla perustuu auringon valoon. Sen lisäksi, että auringonvalo tarjoaa lämpöä, siihen liittyy monia terveyshyötyjä. Vaikka auringonvalon ultraviolettisäteilyllä (UV-säteilyllä) on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointin, pitkäaikainen auringonvalolle altistuminen on kuitenkin yhteydessä myös kielteisiin terveysongelmiin. Vastaavasti myös auringonvalon puute voi aiheuttaa monia ongelmia. Mitkä ovat merkkejä siitä, että saat liikaa auringonvaloa? Mitkä ovat liian vähäisen aurinkolle altistumisen varjopuolet?

Klikkaa seuraavan gallerian läpi ja tutustu liiallisen ja liian vähäisen auringonvalon vaikutuksiin ihmisen terveydelle.

© Getty Images

Aurinko -

Aurinko on aurinkokunnan keskellä oleva tähti. Tämä lähes täydellinen kuuman plasman pallo, joka on myös maapallon elämän tärkein energianlähde, sijaitsee 150 miljoonan kilometrin päässä meistä. Jonain päivinä aurinko näyttää ja myös tuntuu siltä kuin se roikkuisi taivaalla... ja tämä voi olla hyvä ja huono asia.

© Shutterstock 

Ultraviolettisäteily -

Auringonvalo saavuttaa maapallon UV-säteilyn muodossa. Auringonvalo tarjoaa myönteisiä sekä kielteisiä terveysvaikutuksia.

© Shutterstock 

D-vitamiini -

Auringonvalon UV-säteily toimii tärkeimpänä D-vitamiinin lähteenä. Kun iho altistuu auringonvalolle, se valmistaa D-vitamiinia kolesterolista. D-vitamiinilla on monia tehtäviä elimistössä. D-vitamiini on välttämätön optimaalisen terveyden kannalta.

© Shutterstock 

Kalsium- ja fosfaatti tasot -

D-vitamiini auttaa säätelemään kalsiumin ja fosfaatin määrää elimistössä. Ne ovatkin elintärkeitä terveiden luiden ja lihasten ylläpitämiseksi. D-vitamiini voi myös suojata muun muassa hengitystieinfektioilta, kognitiiviselta heikkenemiseltä ja dementialta.

© Shutterstock 

Mielialan kohotus -

UV-säteily vaikuttaa myös positiivisesti mielialaan. Auringonsäteet tuottavat lämpöä ja valoa, jotka parantavat yleistä hyvänolon tunnetta. Auringonvalo voi myös stimuloida verenkiertoa lisäten energiatasoja.

© Shutterstock 

Miten paljon aurinkoa? -

Maailman terveysjärjestö (WHO) toteaa, että D-vitamiinin pitämiseksi korkealla D-vitamiinitasolla riittää, että kädet, kasvot ja käsivarret altistuvat satunnaisesti auringolle. Tämä tarkoittaa käytännössä 2-3 kertaa viikossa kesän kuukausien aikana 5-15 minuutin ajan.

© Shutterstock 

Uni-valverytmi -

Auringolle altistuminen liittyy melatoniinisynteesin ajoitukseen. Melatoniini on hormoni, joka säätelee uni-valverytmiä. Auringonvalo on vastuussa normaalin ja vankan vuorokausirytmin ylläpitämisestä. Tämä luonnollinen sisäinen prosessi säätelee uni-valverytmiä, ja se toistuu noin 24 tunnin välein.

© Shutterstock

Auringonvalolle altistuminen voi auttaa ehkäisemään liikalihavuutta -

Auringonvalon UV-säteily tarjoaa elimistölle D-vitamiinia, sekä on elintärkeä typpioksidin lähde, joka on ihmiskeholle välttämätön väline tärkeiden fysiologisten prosessien säätelyssä. Näitä ovat niin verenkierto ja aineenvaihdunta. Asianmukainen auringon typpioksidille altistuminen auttaa ylläpitämään aineenvaihdunnan sujuvuuden, sekä estää ylensyöntiä.

© Shutterstock 

Vähentää kausiluonteisen mielialahäiriön riskiä -

Säännöllinen auringolle altistuminen voi vähentää myös kausiluonteisen mielialahäiriön riskiä.

© Shutterstock 

Mikä on kausiluonteinen mielialahäiriö? -

SAD on mielialahäiriö kuten kausiluonteinen masennus tai talvimasennus. Oireet ilmenevät yleensä syys- ja talvikuukausina, jolloin auringonvalon määrä on vähäisempää.

© Shutterstock 

"Talvimasennus" -

SAD, jota joskus kutsutaan myös "talvimasennukseksi", on yhdistetty aivojen biokemialliseen epätasapainoon. Se johtuu päivänvalon lyhenemisestä ja auringonvalon vähenemisestä talvella. Oireisiin kuuluu liiallinen nukkuminen, vähäinen tai olematonta energiaa, sekä ylensyönti. Ne voivat olla jopa ahdistavia ja ylivoimaisia, häiriten päivittäisiä toimintoja. Kesäaikaan tilaan voi kuulua myös lisääntynyt ahdistuneisuus.

© Shutterstock 

Masennus -

Tutkimusten mukaan 200 prosenttia todennäköisempää, että naisille kehittyy kausiluontoinen masennus verrattuna miehiin. Sen keskimääräinen puhkeamisikä on 18-30 vuotta. Yli 60-vuotiaiden keskuudessa ei juurikaan esiinny kausiluontoista masennusta.

© Shutterstock 

Kausiluontoisen masennuksen hoito -

Klassiseen kausiluonteisen mielialahäiriön hoitoon kuuluu valohoitoa (kuvassa). Valohoidossa istutaan valolaitteen edessä, joka säteilee erittäin kirkasta valoa (ja suodattaa haitalliset UV-säteet). Hoitoaika on yleensä vähintään 20 minuuttia päivässä. Valohoito on suositeltavaa yleensä heti aamusta talvikauden aikana.

© Shutterstock 

Terveellinen rusketus? -

Terveellinen rusketus? Sitä ei ole olemassa. Rannalla ollessa iho tuottaa tummaa pigmenttiä, melaniinia, suojaksi UV-säteilyn aiheuttamia lisävahinkoja vastaan. Rusketus ei kuitenkaan ole mikään puolustus pitkäaikaisia UV-vaurioita vastaan. Näihin vaurioihin kuuluu muun muassa ihosyöpä. Rusketus voi olla kosmeettisesti miellyttävää, mutta se on vain merkki siitä, että ihosi on vaurioitunut ja yrittänyt suojata itseään.

© Shutterstock 

Pitkäaikaisen auringonvalolle altistumisen vaarat - Pitkäaikaisen auringonvalolle altistumisen tiedetään olevan yhteydessä useisiin negatiivisiin terveysongelmiin.

© Shutterstock

Ihosyöpä -

Ihosyöpä johtuu yli 90 prosentista tapauksista altistumisesta auringon UV-säteilylle.

© Shutterstock

Melanooma -

Harvinaisin ja vaarallisin ihosyöpätyyppi on melanooma. Melanooman ensisijainen syy on UV-altistuminen niillä, joilla on alhainen melaniinipigmenttipitoisuus. Lisäksi niillä henkilöillä on suurempi riski, joilla on paljon luomia, tai sairastuneita perheenjäseniä, tai henkilöillä,joilla on huono immuunijärjestelmä.

© Shutterstock 

Tummaihoinen? -

Myös tummaihoisten ihmisten on noudatettava varovaisuutta voimakkaassa auringonvalossa. Vaaleaihoisiin verrattuna tummaihoisilla ihmisillä on paljon pienempi riski sairastua melanoomaan tai muihin kuin melanoomaan liittyviin ihosyöpiin. He nimittäin sietävät turvallisesti suhteellisen paljon UV-säteilyä palamatta. WHO:n antamien ohjeiden mukaan ihonväristä riippumatta on olemassa silmävaurioiden ja immuunijärjestelmään kohdistuvien haitallisten vaikutusten riski.

© Shutterstock 

Ihon ikääntyminen - Liiallinen altistuminen auringolle on myös yhteydessä ihon ikääntymiseen, jota kutsutaan teknisesti "photoaging". Pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa valovanhenemisen varhaisia oireita, joita ovat ryppyjen ilmestyminen silmien, suun ja otsan ympärille sekä huulten värin ja täyteläisyyden häviäminen.

© iStock

Immunosuppressio -

UV-säteilyn aiheuttama immunosuppressio on yksi pitkäaikaisen auringolle altistumisen merkittävimmistä vaikutuksista. Tämä on UV-säteilyn laukaisema immuunivaste, joka vaikuttaa ensin ihoon ja kokonaisvaltaisesti kehoon.

© Shutterstock 

Kaihi -

Kaihi johtuu yleisesti ikääntymisestä, mutta pitkäaikainen altistuminen auringonvalolle voi muiden syiden ohella johtaa myös silmän linssin samentumiseen ja siitä johtuvaan näön heikkenemiseen.

© Shutterstock

Valoherkkyys -

Pienellä osalla väestöä on ihosairaus, joka tekee heidät erityisen herkiksi auringon UV-säteille. Pienikin annos UV-säteilyä riittää laukaisemaan allergisen reaktion valoherkkien ihmisten kohdalla, joka johtaa ihottumaan tai vakavaan auringonpolttamaan. Yleisempi sairaus on polymorfinen valonpurkaus, joka on melko yleinen ihottuma. Se johtuu usein altistumisesta auringonvalolle tai keinotekoiselle UV-valolle.

© Shutterstock 

Auringonpolttama -

Liiallinen altistuminen auringon UV-säteilylle johtaa usein auringonpolttamaan. Sen merkkejä ja oireita ovat ihon vaaleanpunaisuus tai punoitus sekä kipu, arkuus ja kutina. Pidempiaikainen altistuminen voi aiheuttaa myös ihon turpoamisen ja rakkuloiden muodostumista. Vakavamman auringonpolttaman kohdalla ilmenee myös päänsärkyä, kuumetta, pahoinvointia ja väsymystä.

© Shutterstock 

Auringonpolttamien välttäminen -

Auringolta suojaavat toimenpiteet ovat yleisesti hyväksyttyjä keinoja ennaltaehkäistä auringonpolttamia sekä joitakin ihosyöpätyyppejä. Näitä ovat käytännössä aurinkorasvan ja suojaavien vaatteiden käyttäminen. Lapset ovat erityisen alttiita auringonpolttamille, ja näitä suojaavia keinoja olisi aina käytettävä vaurioiden estämiseksi.

© Shutterstock 

Lumisokeus -

Kirkas auringonvalo voi aiheuttaa lumisokeuden eli fotokeratiitin. Tämä on kivulias silmäsairaus, joka johtuu silmien liian vähäisestä suojaamisesta. Tämä tapahtuu usein kun silmät altistuvat joko voimakkaan auringonvalon tai keinotekoisten valonlähteiden UV-säteilylle. Näin on esimerkiksi hitsaustyökalun valokaaren kohdalla. Lisäksi lumen ja jään heijastuminen lisäävät UV-säteiden voimakkuutta.

© Shutterstock 

Riittämättömän auringonvalon terveysvaarat -

Auringonvalon puute voi johtaa myös D-vitamiinin puutteeseen. Tämä voi Harvard School of Public Healthin mukaan johtaa monenlaisiin terveysongelmiin. Näitä terveysongelmia ovat osteoporoosi, sydänsairaudet, jotkut syövät, tartuntaudit ja jopa flunssa.

© Shutterstock 

Sydänsairaus -

Tutkimusten mukaan auringonvalon puutteesta johtuva D-vitamiinin puute aiheuttaa miehillä kaksinkertaisen riskin sydänsairauksiin sairastumisessa.

© Shutterstock 

Auringonvalon puute voi heikentää lapsen näkökykyä -

Lapsilla, jotka viettävät enemmän aikaa ulkona, on pienempi likinäköisyyden riski. Likinäköisyys kehittyy nuorilla, kun linssi lakkaa kompensoimasta silmän jatkuvaa kasvua. Teini-ikäisinä ja nuorina aikuisina altistuneet korkeammalle UV-säteilylle altistuneet ihmiset olivat 65-vuotiaina harvemmin likinäköisiä kuin ne henkilöt, jotka olivat altistuneet alhaisemmalle UV-säteilylle. Tämä liittyy käytännössä siihen miten paljon aikaa henkilö viettää ulkona ja altistui auringonvalolle.

© Shutterstock 

Maailman vähiten aurinkoinen paikka -

YK:n ilmastotietojen mukaan Färsaarten pääkaupungissa ja suurimmassa kaupungissa Tórshavnissa paistaa aurinko keskimäärin vain 840 tuntia vuodessa. Tämä tekee siitä maailman vähiten aurinkoisen paikan.

© Shutterstock 

Maan aurinkoisin paikka -

Maailman ilmatieteen järjestön mukaan Arizonassa sijaitseva Yuma (kuvassa) on maapallon aurinkoisin paikka. Sieläl on talvella yhteensä 11 tuntia auringonvaloa, ja kesällä jopa 13 tuntia. Tämä tarkoittaa, että Yumassa on keskimäärin 4 015 tuntia auringonpaistetta vuositasolla.

© Shutterstock