© Shutterstock

Virukset -

Maapallolla on miljoonia viruksia. Onneksi vain noin niistä tuhannen tiedetään tarttuvan ihmiseen.

© Shutterstock

Zoonoottiset virukset - Suurin osa näistä viruksista siirtyy eläimistä ihmisiin. Niitä kutsutaan zoonoottisiksi viruksiksi.

© Shutterstock

COVID-19 -

Uusia zoonoottisia tauteja voi ilmaantua milloin tahansa. Kuten COVID-19:n tapauksessa kävi.

© Getty Images 

Infektio -

Viruksen tavoitteena on tartuttaa isäntänsä solut ja samalla lisääntyä.

© Shutterstock

Infektio -

Virus, joka tunnetaan myös taudinaiheuttajana, kaappaa solun ja pakottaa sen tartuttamaan muita soluja lisääntymällä jatkuvasti.

© Shutterstock

Infektio -

Jos se leviää tarpeeksi moniin moniin soluihin, isäntä saa lopulta viruksen.

© Shutterstock

Viruksen elinympäristö -

Monet virukset ovat olemassa vain siinä elinympäristössä, jossa ne ovat luonnostaan kehittyneet. Tämä elinympäristö voi olla esimerkiksi eläinlaji.

© Shutterstock

Immuniteetti -

Jos virus esimerkiksi kehittyy sikaryhmässä, sioilla ei välttämättä koskaan esiinny mitään oireita tai niihin ei kohdistu mitään kielteisiä vaikutuksia.

© Getty Images 

Immuniteetti -

Heidän immuunijärjestelmänsä voi hallita infektiota tappamatta itse virusta. Virus ja sika elävät keskenään eräänlaisessa harmoniassa!

© Shutterstock

Immuniteetin puute -

Jos tämä virus kuitenkin siirtyy uuteen lajiin, tällä uudelle kohteella ei ole samanlaista immuniteettia kuin sialla.

© Shutterstock

Hyvin harvinainen -

Vain hyvin harvat virukset onnistuvat tekemään tämän siirtymän.

© Shutterstock

Haaste -

Tämä johtuu siitä, että viruksen on läpäistävä useita esteitä ennen kuin se voi tartuttaa uuden lajin.

© Shutterstock

Altistuminen -

Tämä on todennäköisempää, jos tämän viruksen alkuperäiset kantajat ovat säännöllisesti tekemisissä toisen lajin kanssa.

© Shutterstock

Altistuminen -

Esimerkiksi tilalla oleva sikaryhmä on usein vuorovaikutuksessa viljelijöiden kanssa. Virus saa käytännössä siten monia mahdollisuuksia siirtymiselle.

© Getty Images 

Siirtyminen -

Virus voi siirtymä maanviljelijälle monella eri tavalla.

© Reuters

Siirtyminen - Virus voi siirtymä ulosteiden, teurastuksen, puremien tai jopa välittäjän, kuten hyttysen tai punkin, välityksellä.

© iStock

Riskialttiit henkilöt -

Tämä asettaa esimerkiksi maanviljelijät, sekä teurastamoiden ja eläintarhojen työntekijät suuremmalle riskille saada viruksia eläimistä.

© Getty Images 

DNA - Niiden riskitaso riippuu myös tietyistä monimutkaisista geneettisistä tekijöistä. On nimittäin tunnistettu pitkä luettelo geeneistä, jotka voivat tehdä ihmisestä joko alttiimman tai vähemmän alttiin tietyille viruksille.

© Shutterstock

Puolustuskyky -

Viruksen on päästävä geenien lisäksi elimistön immuunijärjestelmän ohi.

© Shutterstock

Puolustuskyky -

Ihmiskeholla on monia tasoja puolustautumiseen tauteja vastaan. Niitä tappavat niin mahahappo, lima, T-solut ja vasta-aineet.

© Shutterstock

Mutaatio -

Tämä on virukselle haaste. Virus saattaakin joutua muuntautumaan, jotta se voi suorittaa tehtävänsä.

© Shutterstock

Mutaatio -

Kun virus muuntuu, se muuttaa myös perintöainesta. Tämä voi muuttaa tapaa, jolla se tarttuu ihmiskehoon.

© Shutterstock

Mutaatio - Esimerkiksi sian ruoansulatuselimistöön hyökkäävä virus voi muuntua ja hyökätä esimerkiksi ihmisen keuhkoihin.

© Shutterstock

Leviäminen - Vaikka virus onnistuisi läpäisemään kaikki elimistön puolustusmekanismit, virus voi silti tartuttaa vain kyseisen henkilön.

© Shutterstock

Leviäminen -

Vastaavasti osa viruksista saattavat levitä yhteen ihmiseen eikä jatkaa leviämistä. Toiset virukset saattavat levitä usempien ihmisten keskuudessa.

© Shutterstock

COVID-19 -

Osa viruksista voivat levitä niin laajalti, että ne johtavat epidemiaan tai pandemiaan, kuten COVID-19 tapauksessa.

© Reuters 

Selviytyminen -

Ironista kyllä, virukset eivät halua tappaa isäntäänsä, koska ne myös tarvitsevat isäntää selviytyäkseen.

© Shutterstock

Vaara -

Nämä zoonoottiset virukset ovat niin vaarallisia, koska ihmisellä ei ole samoja vasta-aineita kuin eläimellä. Virus onkin usein paljon vaarallisempi ihmiselle kuin eläimelle.

© Getty Images

Ennalta-arvaamaton -

Ongelmana on myös se, että eläinviruksia on yhteensä miljoonia. Eikä ole olemassa mitään keinoa ennustaa, mitkä niistä siirtyvät ihmisiin.

© Shutterstock

Kasvava riski -

Kasvavan väestömäärän mukanaan tuomat vaatimukset johtavat yhä vaarallisempiin vuorovaikutussuhteisiin eläinten kanssa massatalouden ja -teurastuksen, metsäkadon, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

© Shutterstock

Katso myös - Lue lisää täältä mitä mitkä eläimet ovat levittäneet historian pahimpia viruksia.

© iStock