© Shutterstock

Liikunnan puute -

Stressi voi alentaa energiatasoja, jolloin olotila saattaa muuttua uupuneeksi eikä motivaatiota löydy esimerkiksi liikunnan harrastamiseen.

© Shutterstock

Painonnousu -

Metabolinen oireyhtymä tunnetaan myös nimellä keskeinen lihavuus. Sen kehittymisen riski on paljon suurempi ihmisillä, jotka kokevat stressiä.

© Shutterstock

Jännityspäänsärky -

Stressi on yleisimpinä syynä jännityspäänsärkyihin. Nämä päänsäryt ovat yleensä lieviä tai keskivaikeita, mutta ne voivat silti olla hyvin epämiellyttäviä.

© Shutterstock

Sydänkohtaus tai aivohalvaus -

Stressi voi aiheuttaa verenpaineen vaihtelua ja kohoamista. Tämä voi puolestaan johtaa sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.

© Shutterstock

Uniongelmat -

Stressi voi vaikuttaa myös nukkumiseen öisin. Murehtiminen voi pahentaa tätä ongelmaa entisestään.

© Shutterstock

Vatsaongelmat -

Stressi voi myös aiheuttaa ongelmia happaman refluksin ja närästyksen kanssa. Tämä voi johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten jopa mahahaavoihin.

© Shutterstock

Diabeteksen riski -

Mitä enemmän stressiin liittyvää syömistä harrastat, sitä todennäköisemmin verensokerisi myös nousee. Tämä voi aiheuttaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

© Shutterstock

Libido -

Stressi voi vaikuttaa myös seksuaalisiin haluihin. Jos et tunne oloasi rentoutuneeksi, on hyvin vaikea päästä tunnelmaan.

© Shutterstock

Kohtaukset -

Epilepsiaa sairastavien ja sen vuoksi kohtauksia saavien yleisin laukaiseva tekijä on stressi.

© Shutterstock

Vyöruusu -

Vyöruusun kaltaiset sairaudet voivat johtua kroonisesta stressistä. Stressi vaikuttaa nimittäin suuresti immunijärjestelmään.

© Shutterstock

Riippuvaisuus -

Mitä stressaantuneempi olet, sitä todennäköisemmin saatat altistua riippuvuuskäyttäytymiseen kuten tupakointiin tai liialliseen alkoholinkulutukseen.

© Getty Images

Dementia -

Dementiaan sairastuminen myöhemmällä iällä on paljon todennäköisempää, jos olet ollut erittäin altis stressille keski-ikäisenä.

© Shutterstock

Hiukset -

Stressi voi vaikuttaa myös hiuksiin. Stressi vaikuttaa hiusten kasvua hidastavasti ja hiustenlähtöä aiheuttavasti.

© Shutterstock

Masennus -

Suuri stressitaso vaikuttaa myös masennukseen ja ahdistukseen. Korkea stressimäärä voi aiheuttaa paniikkikohtauksia.

© Shutterstock

Erektiohäiriöt -

Stressi voi vaikuttaa suuresti myös erektiokykyyn, sillä sen taustalla ovat fyysiset sekä psykologiset tekijät.

© Shutterstock

Kipu -

Stressi voi vaikuttaa myös kivun tasoon. Stressi voi vaikuttaa ärsyketasoihin kehossa ja siten vaikuttaa osaltaan kivun tunnetta.

© Shutterstock

Liialliset vessassa käynnit -

Kun keho on stressaantunut, se on hermostunut. Lisääntyneet vessakäynnit ovat seurausta tästä.

© Shutterstock

Alttius sairauksille -

Lisääntynyt stressimäärä voi vaikuttaa haitallisesti valkosolujen tasoon. Valkosolut ovat puolestaan ratkaisevassa roolissa sairauksien torjunnassa.

© Shutterstock

Kuumat aallot -

Krooninen stressi voi lisätä hikoilun määrä. Tämä on hyvin yleistä vaihdevuosien yhteydessä naisilla.

© Shutterstock

Kyhmy kurkussa -

Stressin yhteydessä saattaa kurkussa tuntua kyhmy. Käytännössä kurkussa ei ole kyhmyä. Sen sijaan stressi saa kurkun lihakset supistumaan, mikä aiheuttaa tämän tunteen.

© Shutterstock

Syöpä -

Stressi vaikuttaa kehossa solutasolle asti. Stressi voi aiheuttaa jopa pahanlaatuisten kasvainten suurenemista.

© Getty Images

Tinnitus -

Tinnitus johtuu usein altistumisesta erittäin kovalle musiikille. Tinnituksen taustalla voi kuitenkin olla myös stressi, ja stressi voi pahentaa tinnitusta.

© Getty Images

Genetiikka -

Stressi voi muuttaa geneettistä koodiasi. Niin hämmentävältä kuin se kuulostaakin, stressi vaikuttaa geenejä aktivoivasti ja siten häritsemällä solujen kasvua.

© Getty Images

Aivojen kutistuminen -

Tämä voi kuulostaa melko uskomattomalta, eikä niinkään tieteelliseltä faktalta. Se on kuitenkin valitettavasti totta. Krooninen stressi voi vähentää sekä aivojen painoa ja niiden tilavuutta.

© Getty Images

Raskaaksi tuleminen -

Stressi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Stressi voi vaikuttaa niin miesten kuin naisten hedelmällisyyteen.

© Shutterstock

Käsien vapina -

Kehosi ei pysty erottamaan todellisen vaaran aiheuttamaa uhkaa ja stressin haittavaikutuksia toisistaan. Siksi se voi saada kädet tärisemään.

© Shutterstock

Huonot ruokavalion valinnat -

Serotoniinin puute voi saada sinut himoitsemaan roskaruokaa. Tämä lievittyy syömisen jälkeen, mutta se ei ole yleensä pitkäkestoista.

© Getty Images

Vammaisuus -

Stressi rasittaa mieltä ja kehoa jatkuvasti. Se voi siten altistaa vammautumiselle.

© Shutterstock

Ennenaikainen kuolema -

Korkea tai jopa kohtalainen stressitaso voi lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 50 prosentilla.

© Getty Images