© Shutterstock

Tärkeät hormonit -

Kolme tärkeintä sukupuolihormonia ovat estrogeeni, testosteroni ja progesteroni. Näillä hormoneilla on suuri merkitys muun muassa libidon lisäämisessä.

© Shutterstock

Estrogeeni -

Estrogeeni on naisten sukuelimiin liittyvä steroidihormoni, joka on vastuussa naisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisestä.

© Shutterstock

Estrogeeni -

Tiesitkö, että estrogeeni auttaa suojautumaan flunssavirukselta? Johns Hopkinsin Bloomberg School of Public Healthin tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan vaihdevuosi-iässä olevien naisten vaihtelevat estrogeenitasot auttavat suojautumaan flunssalta kuukautiskierron toisen viikon aikoihin.

© Shutterstock

Estrogeeni -

Estrogeenia esiintyy sekä miehillä ja naisilla. Estrogeenia on enemmän naisilla, ja se voi auttaa estämään osteoporoosin puhkeamista. Tämä johtuu siitä, että estrogeeni stimuloi niin sanottua osteoblastista toimintaa, joka rakentaa luuta. Testosteroni vaikuttaa myös luun rakentamiseen.

© Shutterstock

Estrogeeni -

Estrogeeni on itse asiassa masennuslääkekemikaali aivoissa. Jos estrgeenin taso laskee liian alas, se voi aiheuttaa masennusta tai ahdistusta.

© Shutterstock

Testosteroni -

Testosteroni on miesten ensisijainen sukupuolihormoni. Testosteronihormonitasot ovat tärkeitä miesten normaalin seksuaalisen kehityksen ja toimintojen kannalta. Myös naisilla esiintyy pienenä määränä testosteronia.

© Shutterstock

Testosteroni -

Testosteroni säätelee niin sukupuoliviettiä (libidoa), säätelee luumassaa, rasvan jakautumista, lihasmassaa ja -voimaa. Lisäksi se vaikuttaa myös punasolujen ja siittiöiden tuotantoon.

© Shutterstock

Testosteroni -

Naisilla on vain kymmenesosa miesten testosteronimäärästä. Testosteroni auttaa lihasten rakentamisessa ja auttaa ylläpitämään ihon paksuutta.

© Shutterstock

Testosteroni -

Testosteronin tiedetään lisäävän dopamiinitasoja, välittäjäainetta, jota aivojen neuronit vapauttava. Tämä tapahtuu käytännössä kun teet jotakin nautinnollista tai palkitsevaa. Se saa sinut tuntemaan mielihyvää ja parantaa keskittymistä.

© Shutterstock

Progesteroni -

Progesteronilla on tärkeä rooli kuukautiskierrossa ja raskauden alkuvaiheen ylläpitämisessä. Lisäksi progesteroni voi myös auttaa sinua nukkumaan.

© Shutterstock

Progesteroni -

Progesteronilla, jota esiintyy miehillä ja naisilla, on unta indusoiva tai joa hypnoottinen vaikutus, sillä se auttaa säätelemään normaalia unirytmiä.

© Shutterstock

Progesteroni -

Progesteronitasot alkavat luonnostaan laskea 30 ikävuoden paikkeilla, ja ne alkavat romahtaa 40 ikävuoden kohdalla.

© Shutterstock

Progesteroni -

Alhaiset progesteronihormonipitoisuudet voivat aiheuttaa univaikeuksia. Käytännössä se voi ilmetä unettomuutena, uniapneana tai yöhikoiluna.

© Shutterstock

Progesteroni ja raskaus -

Hormonit voivat muuttaa kehoasi raskauden aikana yllättävillä tavoilla. Esimerkiksi ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana progesteronitaso nousee, mikä aiheuttaa usein mielialan vaihteluita.

© Shutterstock

Progesteroni ja raskaus -

Progesteronitasot nousevat edelleen raskauden aikana. Tämän vaikutuksesta ruoansulatus hidastuu ja usein suoliston motiliteetin nopeus hidastuu. Tämä lisää ummetuksen ja kaasujen riskiä.

© Shutterstock

Progesteroni ja raskaus -

Ummetus johtaa poikkeuksetta vaikeuksiin tyhjentää suoli. Ja mitä enemmän ponnistelet vessassa, sitä suurempi on peräpukamien riski.

© Shutterstock

Estrogeni ja raskaus -

Raskaus kohottaa estrogeenitasoja. Tämä voi aiheuttaa useita muutoksia ulkonäköön. Käytännössä voi ilmetä aknea, tummia läiskiä ja raskausarpia.

© Shutterstock

Prolaktiini ja raskaus -

Raskauden puolivälissä elimistö alkaa tuottaa prolaktiinihormonia, jonka avulla maitoa kehittyy.

© Shutterstock

Oksitosiini ja raskaus -

Raskauden loppupuolella keho alkaa tuottaa oksitosiinihormonia synnytystä varten. Oksitosiini stimuloi kohtua supistumaan.

© Shutterstock

Oksitosiini -

Oksitosiini liittyy muun muassa luottamukseen, seksuaaliseen kiihottumiseen ja suhteiden rakentamiseen. Siksi oksitosiinia kutsutaan joskus ”rakkaushormoniksi” tai ”halaus kemikaaliksi”.

© Shutterstock

Serotooni -

Synnytyksen jälkeinen masennus on uusien äitien keskuudessa. Tämä johtuu usein serotoniinin alhaisesta tasosta, joka on kemikaali, joka toimii myös hormonina. Se välittää viestejä aivojen hermosolujen ja koko kehon välillä. Serotoniinia pidetään luonnollisena mielialan vakauttajana.

© Shutterstock

Leptiini -

Leptiini on hormoni, jota kehon rasva vapauttaa. Se auttaa ylläpitämään normaalipainon pitkällä aikavälillä. Se on ruokahalua hillitsevä aine.

© Shutterstock

Leptiini -

Kun nukut, leptiini nousee ja viestii kehollesi, ettei sinun tarvitse syödä. Huonosti nukutun yön aikana keho ei tuota oikeaa määrää leptiiniä, minkä vuoksi unettomilla ja muilla unihäiriöistä kärsivillä on aamulla erityisen kova nälkä ja he ovat altiimpia painonnousulle.

© Shutterstock

Endorfiinit -

Endorfiinit ovat hyvänolon hormoneja, joita vapautuu nautinnollisten toimintojen aikana. Käytännössä näin on esimerkiksi liikunnan, hieronnan, syömisen ja seksin aikana.

© Shutterstock

Endorfiinit -

Hermovälittäjäaineina endorfiineja vapautuu elimistöstäsi myös vastauksena kipuun tai stressiin.

© Shutterstock

Kortisoli -

Toinen stressiin liittyvä hormoni on kortisoli. Kortisoli on lisämunuaisten tuottama steroidihormoni, joka vaikuttaa useisiin kehon osa-alueisiin. Se auttaa pääasiassa säätelemään elimistön vastetta stressiin.

© Shutterstock

Melatoniini -

Melatoniinihormonilla on tärkeä rooli uni-valve-syklissä. Sitä tuotetaan aivoissa pimeyden vaikutuksesta, ja se auttaa nukkumaan ja säätelemään vuorokausirytmiä. Jos altistut yöllä valolle melatoniinia ei välttämättä kehity yhtä paljon.

© Shutterstock

Insuliini -

Insuliini on haiman tuottama hormoni. Se säätelee verenkierrossa olevan sokerin eli glukoosin määrää tiettynä hetkenä. Jos haima ei tuota riittävästi insuliinia tai elimistö ei muutoin käytä insuliinia oikein, verensokeriarvot nousevat korkeiksi. Tämä on hyperglykemia, joka voi myös johtaa diabetekseen.

Lähteet: (NIH) (Weill Cornell Medicine) (Prevention) (Orlando Health) (Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health) (Cleveland Clinic) (Harvard Health)

© Shutterstock