© Shutterstock

Aamupalan syömättä jättäminen -

Nopeatempoisen elämäntyylin vuoksi useimmat meistä jättävät aamiaisen väliin.

© Shutterstock

Aamupalan syömättä jättäminen -

Aivot tarvitsevat kuitenkin sopivia ravintoaineita oikeaan aikaan toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Aamiaisen väliin jättäminen johtaa sokerin ja ravintoaineiden vähäiseen saantiin aivoille. Tämä voi puolestaan johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin.

© Shutterstock

Liian vähäinen nukkuminen -

Ilman riittävää unta aivojen on vaikea toimia kunnolla. Myös tutkimukset osoittavat, että unen puute johtaa neurologisiin vaurioihin hippokampuksessa, joka on oppimiseen ja muistiin liittyvä osa aivoja.

© Shutterstock

Liian vähäinen nukkuminen -

Jos koet univaikeuksia sinun tulisi välttää näyttöjä tunti ennen nukkumaanmenoa. Yritä myös olla tarttumatta puhelimeen, jos unesi keskeytyy.

© Shutterstock

Musiikin kuunteleminen liian kovalla -

Musiikin kuuntelu on loistava tapa rentoutua. Voit kuitenkin vahingoittaa kuuloasi jos kuuntelet musiikkia liian kovalla. Lisäksi henkilöt, joilla on kuulon heikkeneminen, sairastuvat todennäköisemmin Alzheimerin tautiin.

© Shutterstock

Musiikin kuunteleminen liian kovalla -

Jotkut tutkijat uskovat, että tämä johtuu siitä, että aivot työskentelevät niin kovasti kuullun perusteella, etteivät ne pysty tallentamaan muistoja siitä mitä kuullaan. Pidä siis aivosi terveinä pitämällä äänenvoimakkuus turvallisella tasolla.

© Shutterstock

Ylisyöminen -

Ajan mittaan ylensyönti voi vahingoittaa myös aivojen toimintaa. Useat tutkimukset yhdistävät jatkuvan ylensyönnin iäkkäiden aikuisten henkiseen heikkenemiseen. Tämä on verrattuna niihin henkilöihin, jotka eivät ylisyö.

© Shutterstock

Ylisyöminen -

Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta voidaan selvittää ylensyöntiin liittyvän henkisen heikkenemisen laajuus ja mekanismit.

© Shutterstock

Liian vähäinen sosialisointi -

Sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen kasvua ja kehitystä. Saatat tuntea olosi alakuloiseksi ja masentuneeksi mikäli sosiaalisen kanssakäymisen määrä on vähäistä.

© Shutterstock

Liian vähäinen sosialisointi -

Tämän lisäksi sosiaalisella terveydellä on tärkeä rooli dementian kehittymisessä. Aktiivinen ja sosiaalisesti integroitunut elämäntapa voi suojata sairaudelta.

© iStock

Liian vähäinen liikunta -

Pitkäaikainen säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään kognitiivista heikkenemistä ja dementian riskiä.

© Shutterstock

Liian vähäinen liikunta -

Kuntoilun lisäksi on myös tärkeää, että aktiivisuus olisi elämäntapa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa puutarhanhoitoa tai kävelyä. Aktiivinen elämäntapa auttaa vähentämään stressiä ja lisää aivojen verenkiertoa.

© Shutterstock

Liiallinen ajan viettäminen pimeässä -

Jos vietät liian paljon aikaa pimeässä, aivosi eivät saa riittävästi auringonvaloa.

© Shutterstock

Liiallinen ajan viettäminen pimeässä -

Tämä voi johtaa erinäisiin ongelmiin, kuten kausiluonteiseen mielialahäiriöön ja masennukseen. Varmista siis riittävä auringonvalon saanti päivittäin.

© Shutterstock

Henkisen stimulaation puute -

Uuden oppiminen muodostaa yhteyksiä aivosolujen välille ja auttaa pitämään aivot nuorekkaina.

© Shutterstock

Henkisen stimulaation puute -

Myös ajattelu, lukeminen, kirjoittaminen ja yleisesti luovan työn tekeminen harjaannuttaa ja parantaa aivojen toimintaa. Lisäksi se ehkäisee niiden vaurioitumista.

© Shutterstock

Sokeripitoisten ruokien syöminen -

Liiallinen sokerin käyttö on haitallista aivojen terveydelle. Tästä voi olla seurauksena jopa muistin ja oppimisen heikkeneminen.

© Shutterstock

Sokeripitoisten ruokien syöminen -

Sokeri voi myös aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia vaikutuksia, jotka johtavat itsehillinnän menettämiseen ja ylensyöntiin.

© Shutterstock

Negatiivinen ajattelutapa -

Jos olet jatkuvasti masentunut ja negatiivinen, se voi vaikuttaa mielenterveyteesi. Tämä voi johtaa masennuksen, ahdistuksen ja jopa dementian kaltaisiin ongelmiin.

© Shutterstock

Negatiivinen ajattelutapa -

Jotkut tutkimukset osoittavat, että ihmisillä, jotka miettivät negatiivisia asioita on aivoissaan enemmän amyloidi- ja tau-proteiineja. Nämä kerrostumat ovat Alzheimerin taudin keskeisenä indikaattorina.

© Shutterstock

Terveysongelmien huomiotta jättäminen -

Jos koet terveysongelmia olisi hyvä käydä lääkärissä. Terveysongelmien huomiotta jättäminen voi johtaa myöhemmin vakaviin ongelmiin, kuten aivovaurioihin.

© Shutterstock

Terveysongelmien huomiotta jättäminen -

Esimerkiksi ihmiset, joilla on hoitamaton verenpainetauti, sairastuvat todennäköisemmin myös dementiaan. Myös hoitamaton masennus ja diabetes voivat olla haitallisia aivoille.

© Shutterstock

Liiallinen alkoholinkäyttö -

Alkoholi aiheuttaa aivojen kemiallista epätasapainoa suurissa määrin ja pitkään nautittuna.

© Shutterstock

Liiallinen alkoholinkäyttö -

On myös olemassa erityinen alkoholiin liittyvä dementia, jota kutsutaan alkoholiin liittyväksi aivovaurioksi (ARBD). Tämä johtuu aivojen vaurioitumisesta, ja vaurioutuminen puolestaan liiallisesta ja säännöllisestä alkoholin käytöstä.

© Shutterstock

Työskentely kun olet sairas -

Aivojesi tehokkuus kärsii dramaattisesti kun olet sairas.

© Shutterstock

Työskentely kun olet sairas -

Kun olemme sairaita, aivot ja keho työskentelevät erityisen kovasti selviytyäkseen infektiosta. Sairauspäivänä työskentely vain lisää taakkaa entisestään.

© Shutterstock

Krooninen stressi -

Tietty määrä stressiä on osa elää. Stressi voi liittyä työhön tai perheeseen. Mutta kun stressi ylittää selviytymiskyvyn, se haittaa aivojen normaalia toimintaa.

© Shutterstock

Krooninen stressi - Krooninen stressi voi johtaa kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen, sillä kortisolipitoisuus on pitkäaikaisesti koholla. Kortisolilla on tärkeä rooli siinä miten elimistö reagoi stressiin.

© Shutterstock

Monitoimisuus -

Monien mielestä monitehtäväisyys on etu, mutta se heikentää todellisuudessa tuottavuutta huomattavasti. Aivoiltamme puuttuu  kyky suorittaa useita tehtäviä samanaikaisesti.

© Shutterstock

Monitoimisuus -

Tutkimukset ovat osoittaneet, että krooninen monitoiminta muuttaa aivoja ajan mittaan. Seurauksena voi olla muun muassa keskittymisvaikeuksia.

Lähteet: (HuffPost) (Verywell Mind) (Yahoo! Finance) 

© Shutterstock